Taustaa
Tiistaina 1.2.2022 uutisiin nousi puolilta päivin Pohjolan liikenteen ilmoitus, jossa yhtiö kertoi lopettavansa vuoronsa Länsi-Uusimaan alueella 31.5.2022 mennessä. Pohjolan liikenteen ilmoituksesta uutisoivat mm. Kauppalehti ja Yle Uutiset.
Yhtiö kertoi lakkauttavansa varikon Lohjalla, ja tämän vuoksi irtisanovansa 65 työntekijää reiteillä. Toisaalta valtaosalle kuljettajista voidaan tarjota työtä muissa toimipisteissä.
Miten Pohjolan liikenne perustelee lopettamispäätöstään?
Ilmoituksen taustalla on em. uutisten mukaan tappiokierteen seurauksena vuodenvaihteessa käynnistetyt muutosneuvottelut, jotka yhtiö oli saanut päätökseen. Toimitusjohtaja Heikki Alanko kertoi tappioiden nousseen kahden vuoden aikana lähes 2,5 miljoonaan euroon säästötoimista huolimatta.
”Ainut vaihtoehto alueen julkisten liikenneyhteyksien säilymiselle olisi, jos viranomaiset ostaisivat vuoroja liikennöitsijöiltä”, sanoo Alanko Yle Uutisten jutussa. Alangon mukaan nykytilanteessa vuoroja ei asiakastuloilla voi ajaa kannattavasti.
Niukkasanainen viestintä antoi tilaa huhuille
Yhtiön ilmoituksen mukaan vuoroja ajetaan supistetulla vuorotarjonnalla toukokuun loppuun asti. Tästä ei kuitenkaan kerrottu uutisissa mitään tarkempia tietoja.
”Länsi-Uudenmaan alueviranomaiset selvittävät parhaillaan mahdollisuutta järjestää alueen julkinen liikenne kilpailuttamalla, jolloin vuoroja ajaisi kilpailussa menestynyt liikennöitsijä sopimusperusteisesti. Asian on kerrottu etenevän kevään aikana.” Yle Uutiset raportoi jutussaan.
Seuraavaksi alkoi somessa kuohunta, sillä useimmille tieto asiasta tuli Veikkolan Facebook-ryhmän kautta. Monet lukivat uutiset hätäisesti, jolloin huomio kiinnittyi vain raflaavan otsikon ilmaisuun vuorojen lopettamisesta. Tällöin sain itse asiasta tiedon, ja etsin ensinnä uutisen käsiini. Kysehän tässä on todellakin siitä, että Lohjan ja Helsingin välisiä vuoroja operoiva yritys, Pohjolan liikenne, ilmoitti luopuvansa liiketoiminnoistaan Länsi-Uusimaan alueella. Tämä on eri asia kuin se, että alueen joukkoliikenne ajetaan alas.
Näin reagoin asiaan
Soitin aiheen tiimoilta heti HSLn vt. teknisen liiketoiminta-alueen johtajalle, Johanna Wallinille. Wallin kertoi olleensa yhteydessä ELY-keskukseen, jotta asiaa voidaan selvittää. Keskustelimme tilanteesta, ja kuvasin tilanteen merkittävyyttä kuntalaisten arjen kannalta. Mielestäni keskustelu oli rakentava ja koin, että asian merkitys kirkkonummelaisten näkökulmasta tuli ymmärretyksi. Wallin lupasi myös pitää minut ajan tasalla, kun asia etenee, jotta voin kuntalaisia informoida.
Selvittelin asiasta myös lausuntoa Kirkkonummen sanomiin. Lisäksi vastasin puheluun; kerroin soittajalle, vihreiden Markus Myllyniemelle, jo ryhtyneeni asiaa selvittämään, ja että asia eteni hyvää vauhtia.
Ehdotus HSLn hallitukselle 2.2.2022
On mielestäni tärkeää, että asian tärkeys ja laajuus noteerattaisiin myös HSLn hallituksessa, sillä kysymyksessä on mahdollisesti tilanne, joka koskee myös muita alueen kuntia – Länsi-Uusimaan HSL-kuntia ovat Kirkkonummen ohella Espoo ja Siuntio. Tämä asiahan koskee ainakin linjan 280 osalta Pohjois-Kirkkonummen asukkaita, sekä espoolaisia, jotka haluavat vaihtaa Turun moottoritien varressa Helsinkiin menevään suoraan linjaan.
Minulla ei ole tietoa, missä määrin Pohjolan liikenteellä on ollut toimintaa Siuntion puolella, tai koskeeko asia joitain muita linjoja alueella. Lisäksi on otettava huomioon, että kysymyksessä voi olla ennakkotapaus, ja hallituksen näkökulmasta pitäisin mielekkäänä, että tällaisten tilanteiden haltuunottoon olisi selkeä toimintamalli jatkossa. Uusien kehyskuntien liittyessä HSLn vastaaviin tilanteisiin on hyvä varautua. Vastaava tilanne voi tulla eteen minkä tahansa U-linjan yhteydessä. Tilanne ei ole yhtä kriittinen, jos U-linja täydentää alueen muuta linjastoa. Veikkolan ja Pohjois-Kirkkonummen kysymyksessä linja 280 on kuitenkin ainoa suora linja Helsinkiin. Linja 243 on HSLn operoima, ja kulkee Espoon keskukseen.
Seuraavana päivänä toimitin seuraavanlaisen vapaamuotoisen ehdotuksen HSLn hallituksen kokouksessa käsiteltäväksi:
Arvoisa HSLn hallituksen puheenjohtaja,
Pohjolan liikenne uutisoi 1.2.2022 lopettavansa linja-autoliikenteen kannattamattomana Länsi-Uusimaalla, ja lopettavansa Lohjalla sijaitsevan bussivarikon. Pohjois-Kirkkonummen suunnasta Helsinkiin kulkeva joukkoliikenne on pääosin perustunut linjaan 280, joka on U-linja. Se ei ole HSLn kilpailuttamaa ja järjestämää omaa liikennettä, vaan markkinaehtoista joukkoliikennettä, jossa HSLn liput käyvät, ja josta HSL maksaa nousujen/käytön mukaan. Tätä reittiä on operoinut pääosin Pohjolan liikenne; pienemmän osan lähdöistä on ajanut Vainion liikenne.
Linja 280 on koko pohjoisen Kirkkonummen työssäkäyntiliikenteen runko, ja ns. nopea runkolinja. HSLn hallitus on strategiatyöskentelyssä 2021 painottanut tehokkaiden runkolinjojen merkitystä joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja toimivuuden ydintekijänä. Kun joukkoliikennettä käytetään arkiliikenteessä työmatkoihin, on matka-aika ja matkan sujuvuus merkittävä tekijä matkustajien valitessa joukkoliikenteen ja yksityisautoilun välillä. Jos linjan 280 vuoroista enin osa lakkaa, puuttuu tällainen tehokas runkolinja Veikkolasta ja ympäröiviltä alueilta kokonaan.
Lohjan suunnasta tulevat bussit ajavat Vanhaa Turuntietä Veikkolaan, josta vuoro jatkaa moottoritietä Helsinkiin. Paitsi Kirkkonummen asukkaille, linja on tärkeä Espoon ja Vihdin asukkaille, joilla on tarve liikkua moottoritien reittiä tehokkaasti Helsinkiin, sillä linja pysähtyy mm. Muuralan kohdalla.
HSLn järjestämä keräilyliikenne Veikkolasta Espoon keskukseen linjalla 243 ei ole korvaava vaihtoehto linjan 280 kapasiteetille, sillä 280 kulkee Helsinkiin alueille, joihin junayhteyden kautta kiertäminen venyttäisi matka-ajan pitkäksi ja useita vaihtoja sisältäväksi. Erityisesti liikkuminen Meilahden ja Töölön sairaalakampuksille on vuoron 280 varassa. Muuralan pysäkiltä taas on kävelymatka lähellä sijaitseviin oppilaitoksiin.
Ehdotan, että HSLn hallitus käsittelee asiaa ja ohjeistaa HSLn johtoryhmää ryhtymään pikaisesti selvittämään tilanteen vaikutukset Pohjois-Kirkkonummen/Veikkolan joukkoliikenteelle, sekä sopivilta osin Vihdin/Nummelan ja Espoon asukkaille, jotta palvelutaso pysyy ennallaan em. alueilla, sekä esittämään hallitukselle suunnitelma asian ratkaisemiseksi.
Linjan 280 lisäksi tulee selvittää mihin muihin alueen linjoihin Pohjolan liikenteen lopettamispäätös vaikuttaa, ja miten tämä liikenne järjestetään jatkossa. Linja-autoyhteys Veikkolan ja Nummelan välillä on tärkeä varsinkin alueen nuorille, sillä toisen asteen oppilaitoksissa ja harrastuksissa käydään kuntarajojen yli. HSLn tulisi kartoittaa missä laajuudessa korvaavaa liikennettä tarvitaan, jotta nykyinen palvelutaso säilyy, ja esittää hallitukselle suunnitelma siitä, miten liikenne tullaan järjestämään jatkossa 1.6.2022 alkaen. HSLn hallitusta tulee informoida vastuiden jakautumisesta HSLn, ELY-keskuksen ja muiden toimijoiden kesken. Huomioiden tiukan aikataulun, ehdotan että HSL informoi hallituksensa lisäksi asianosaisia kuntia ja toimijoita ripeästi selvittelyn edetessä, ml. Kirkkonummen kunnan hallitus ja johto.
Kirkkonummella 2.2.2022
Saara Brax, TKT
Varavaltuutettu
HSLn hallituksen jäsen
Lähetin kopion ehdotuksestani Kirkkonummen ja Vihdin kunnanjohtajille ja kunnanhallituksen puheenjohtajille. Kirkkonummen Tarmo Aarnio vastasikin, että samalla viikolla oli tulossa kunnan virkamiesten ja HSLn asiantuntijoiden välinen palaveri asiakokonaisuuden setvimiseksi.
HSLn hallituksessa on sovittu, että yksittäisiä linjoja koskevia tai muuten operatiivisen tason asioita ei tuoda hallituksen käsittelyyn, koska muutoin näitä asioita tulee niin valtavat määrät käsittelyyn, että asioiden käsittely muuttuu byrokraattiseksi ja kokoukset venyvät kestämättömän pitkiksi. 1.2.2022 voimaan tulleen hallintosäännön mukaan hallituksen käsittelyyn tulevien asioiden esittelystä vastaa HSLn toimitusjohtaja. Poliittisen taustatyöskentelyn valmistelu päätettävien asioiden osalta kuuluu hallituksen puheenjohtajalle.
Toimitusjohtaja Mika Nykänen päätti jättää ehdotuksen pois 8.2. kokouksen esityslistalta, sillä hän katsoi asian olevan operatiivinen, ja perusteli asiaa myös sillä, että asian selvittely on aloitettu. Ymmärrän toki tämän perustelun, mutta en ole aivan samaa mieltä asiasta. Asiassa on elementtejä, joihin liittyy mahdollisesti toimintamallien luomista, ja lisäksi jos asia ei nyt selvittelyn tuloksena selviäisi, kuuluu kuntamme joukkoliikenteen järjestäminen HSLlle. Tämä taas toisi lisäkustannuksia ja vaatisi resursseja, ja uuden kilpailutuksen, ja nämä jonkin rajan jälkeen ovat hallituksen toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä.
Sittenkin mahdollisuus?
Kysymys ei ole lainkaan siitä, ettenkö luottaisi HSLn johdon ja asiantuntijoiden selvittävän ja ratkaisevan ongelmatilannetta muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Luotan toki, ja vahvasti, mutta tämä on nyt tilanne, jossa asiat olisi hyvä perata kunnolla. Mielestäni Pohjois-Kirkkonummen liikenteen kannalta olisi siksi hyvä, jos asia käsiteltäisiin muodollisemmin.
Alueen liikennejärjestelyjen kannalta tilanne on muodostunut nykyisen kaltaiseksi, koska HSLn on ollut kätevää ostaa linjan 280 liikennöinti nousujen mukaan ely-keskuksen kilpailuttamilta ja koordinoimilta toimijoilta, eli operaattoreilta. Pohjolan liikenne on ollut näistä toimijoista keskeisin 280 reitillä (70-80%), loput vuoroista on ajanut Vainion liikenne (20-30%).
Tilanne on luultavasti muodostunut tällaiseksi monen eri tekijän summana. Palvelun ostaminen ELY-keskuksen kautta on ollut HSLlle helppo ja edullinen järjestely. Nyt olisi kuitenkin selvitettävä, kenelle edunvalvonta asiassa kuuluu. Peräänkuulutan sitä, että HSLllä tulisi olla ns. ”ownership” Pohjois-Kirkkonummen joukkoliikenteestä. Kuntalaispalautteista on saanut sellaisen kuvan, että U-liikenne mielellään poimii matkustajat Veikkolasta, jolloin vuoroista saadaan kannattavia, mutta palvelutasosta huolehtiminen, joka viime kädessä on HSLn vastuu, on jäänyt ELY-keskukselle. Alueen asukkaat ovat erittäin riippuvaisia suorista yhteyksistä Helsinkiin, joten palvelutason ja vastuiden selkiyttäminen ja kirkastaminen olisi tarpeen.
Viestintää tulee jatkossa parantaa
Eräs asia tässä on myös ihmetyttänyt. Asia tuli julkisuuteen Pohjolan liikenteen ilmoituksen kautta. En tiedä, kenellä tiedotusvastuu kuntiin ja HSLn päin olisi ollut, mutta sen olisi voinut hoitaa ennakoidummin. Tässä voisi toimintamallia kehittää jatkossa, sillä kuntalaisten huoli on noussut myös sen takia, ettei tietoa ole saatu ns. etupainotteisesti.
Pohjolan liikenteen mukaan asioita on yritetty edistää ELY-keskuksen kanssa korona-ajan tappiokierteen ratkaisemiseksi. Tästä on kuitenkin vain Alangon näkemys kuultu, ja toivottavasti ELY-keskus tiedottaa asiasta oman näkemyksensä ja lisätietoja. Pohjolan liikenne on lopettanut muita pitkän matkan linjojaan jo aiemmin, joten tämä päätös ei ole heille ainoa laatuaan.
Asiaan olisi kaivannut myös alkuunsa jonkinlaista lisätietoa siitä, miten Pohjolan liikenne supistaa vuoroja jo ennen toukokuun loppua. Näitä vuoroja tulee ainakin seurata ja pitää huoli sitä, että työmatkaliikenne toimii.
Nyt tarvitaan työrauha, eli maltti on valttia
Alueen joukkoliikenteen tarvetta olisi hyvä selvittää nyt systemaattisemmin. ELY-keskus lienee tässä oikea taho luotsaamaan selvittelyä, sillä liikenne suuntautuu myös HSL-alueen ulkopuolelle.
Painopiste on nyt kuitenkin siinä, että liikenne saadaan järjestymään. HSLn rooli on ottaa vastuu siitä, että palvelutaso Kirkkonummen osalta Helsinkiin päin on riittävä, vaikka palvelu tuotettaisiin U-linjojen avulla, ELY-keskuksen organisoimana. Uskoakseni toiminta jatkuu uusien operaattorien kanssa, niin että yhteydet säilyvät myös Nummelan ja Lohjan suuntaan. Epävirallisten lähteiden mukaan muita yhtiöitä on jo ilmoittautunut halukkaaksi operoimaan reitille.
Näin ollen en asukkaana ja joukkoliikenteen käyttäjänä olisi nyt liian huolissani asiasta, aivan varmasti tähän löytyy ratkaisu. Omalta osaltani seuraan asiaa tiiviisti ja reagoin, ja minuun voi olla yhteydessä asian tiimoilta. Asian ratkaisussa eri toimijoilla on erilaiset toimintamallit ja roolit, ja työtä tehdään sovittujen roolien kautta.
Facebookissa esitetyt väitteet 280-linjan osittaisesta alasajosta ovat liioiteltuja ja aiheuttavat turhaa stressiä alueen asukkaille. Tähdennän, että HSL ei ole tehnyt mitään päätöksiä ”linjan osittaisesta alasajosta”, vaan linjalla operoinut yhtiö päätti vetäytyä markkina-alueelta. Tällöin reitille etsitään uudet toimijat ja kilpailutetaan reitti.
Nyt kannattaisi hetkeksi antaa työrauha asiaa hoitaville tahoille.
1 Response
[…] jo aiemmassa julkaisussani koostetta asioista, joita olen nostanut esiin keskusteluissa HSLn Liikennejärjestelmät-osaston […]