Työhistoria
Olen tehnyt 20 vuotta tutkimusta ja kehittämistä erilaisten palvelujen ja toimitusketjujen ympärillä. Väittelin tuotantotalouden alalta tekniikan tohtoriksi Aallosta vuonna 2013.
Olen ison osan työurastani viettänyt Otaniemessä Tutalla, ja 2017-2021 LUT-yliopistossa.
Menin työharjoitteluun Teknillisen korkeakoulun (TKK) Konetekniikan osastolle 1998. Harjoittelukesän päätteeksi menin tutkimus- ja kehittämistehtäviin TKKn täydennyskoulutusyksikköön Dipoliin, joka tuolloin oli nimeltään Lifelong Learning Centre Dipoli. Opintojen ohessa tehty osa-aikatyö muuttui nopeasti kokopäiväiseksi. Intoni tutkimusta kohtaan ja kyvykkyyteni tämän tyyppisissä tehtävissä oli selkeä jo alusta asti, ja jo valmistumisen kynnyksellä tiesin haluavani tehdä jatko-opintoja.
Vuonna 2001 siirryin TKKn Tuotantotalouden osaston yhteydessä olevaan TAI-tutkimuskeskukseen1. Yksikkö, myöhemmin nimeltään BIT, oli tutkimuslaitos, jossa osaston jatko-opiskelijat ja post-docit tekivät projektitutkimusta osaston professoreiden toimiessa tutkimuksen akateemisina ohjaajina. Minut palkattiin Configuration of Industrial Services -projektiin, jossa tutkittiin teollisuuden palvelullistumista (myöhemmin termi ”servitization” vakiintui kuvaamaan tätä tutkimusalaa).2
Teollisuuden palvelut ja B2B-ulkoistuspalvelut olivat tuolloin voimakkaasti kehittyvä uusi alue. Kunnossapito ja IT olivat tähän asti olleet yritysten sisäisiä tukitoimintoja (joskin hyvin kriittisiä sellaisia), ja nyt niistä muodostui myytäviä tarjoomia, ydinliiketoimintaa. Kiinnostuin teollisuuden palveluista nimenomaan myytävinä palvelutarjoomina ja uudenlaisena liiketoimintana, ja lähdin fokusoitumaan palvelujen johtamiseen ja kehittämiseen. Näiden aiemmin sisäisten toimintojen murros niiden siirtyessä asiakasrajapintaan oli minusta äärimmäisen kiehtovaa, ja luin kaiken mahdollisen, mitä palveluista oli julkaistu. Julkaisin aiheesta ensimmäisen artikkelini vuonna 2005, ja minusta tuli sen myötä yksi tutkimusalan pioneereista.
Sittemmin olen osallistunut monenlaisiin tutkimusprojekteihin, jotka ovat käsitelleet B2B-palvelujen kehittämistä, palvelutarjoomien innovointia, toimitusketjuja, hankintaa, digitalisaatiota, ja muita palvelujen operaatiojohtamisen kannalta tärkeitä teemoja. Väitökseni jälkeen sain erittäin kilpaillun Suomen Akatemian tutkijatohtorin apurahan (2014-2017). Tämän kauden päätyttyä sain post-doc paikan LUT-yliopistosta 2017-2021 (School of Business and Management), jossa jatkoin tutkimusta em. aiheista, painottaen uusiutuvan energian teemoja sekä toimitusketjujen ja hankinnan digitalisaatiota.
Olen lisäksi urani aikana pitänyt kursseja ja luentoja erilaisissa yhteyksissä. Luennoin myös Aallossa Tietotekniikan osastolla kansainvälisen EIT Digital -koulutusohjelman Business Challenge -kurssilla aina vuoteen 2020, jolloin jouduin lopettamaan kaikki koulutus- ja luennointitehtävät koronaan sairastumisen ja pitkän toipumisen takia.
Tutkimusartikkeli löytyvät Google Scholar-sivultani.
Henkilöhistoria
Koen olevani juuriltani länsiuusimaalainen, enkä tietystä kunnasta kotoisin.
Synnyin Espoossa. Muutin lapsena Lohjalle, missä kävin koulun ja kirjoitin ylioppilaaksi. Vanhempani asuvat edelleen Lohjalla. Opiskellessani Helsingin yliopistossa asuin Helsingissä, josta muutin Espooseen 2000. Asuimme mieheni kanssa ensin Tapiolassa vuoden, minkä jälkeen muutimme Olariin jossa asuimme aina vuoteen 2011. Hankimme tontin Kirkkonummelta 2006, ja aloitimme rakentamisen 2009, ja muuttamaan pääsimme 2011.
Asumme maaseudulla Pohjois-Kirkkonummella, ja perheeseen kuuluu myös kouluikäinen lapsi, sisäkissoja, ja täysihoitotallilla asuva hevonen. Olemme suomenkielinen perhe, mutta lapseni käy ruotsinkielistä koulua. Lähin koulu on ruotsinkielinen, joten lapsemme meni 2-vuotiaana ruotsinkieliseen perhepäiväkotiin kielikylpyyn, mikä ei täällä ole epätavallista.
Harrastan ratsastusta, puutarhanhoitoa ja käsitöitä. Hevosten kautta löytyikin nykyinen asuinpaikka Kirkkonummelta, sillä talleja ympäröivä maalaismiljöö alkoi vetää puoleensa. Unelma omasta hevosesta toteutui kesällä 2015 hieman sattumien kautta, kun haaveideni hevonen tuli yllättäen myyntiin. Hevoseni asuu nykyään Vihdissä Nummelan suunnalla.
Epilogi: pitkittyneestä koronasta
Olen longhauler. Sairastuminen COVID19:n maaliskuussa 2020, ja sitä seurannut long covid, on ollut elämässäni iso ”vedenjakaja”. Olin ehkä unohtanut muiden asioiden merkityksen elämässä työn viedessä huomioni aikataulujen asettamien paineiden alla. Korona on ollut hyvin kokonaisvaltainen kokemus ja vaikka se on ollut todella kuormittava, koen että se on antanut minulle uutta viisautta ja kypsyyttä, perspektiiviä asioihin, ja rohkeutta muutoksiin. Muutoksen jälkeen tuntuu, että se kannatti tehdä.
Tuttua ja turvallista mukavuusvyöhykettä ei ole, kun mikään aiemmin tavallinen asia ole enää itsestäänselvyys. Niitä itsestäänselvyyksiä alkaa kaivata ja arvostaa. Ruuanlaittoa, leipomista, siivoamista, puutarhassa touhuamista, lenkillä käyntiä, sienestystä. Samaan aikaan on asian kanssa todella yksin, sillä muiden on vaikea saada käsitystä siitä, mikä tällainen ”long covid” edes on. Ei ole prosesseja, miten tällainen ongelma hoidetaan. Alkuun ei ollut edes diagnoosikoodeja.
Kun kokee, kuinka pienistä sattumista elämä ja tavallinen arki voi olla kiinni, on rohkeutta tarttua muutoksiin.
Samalla ymmärtää, että muutos on välttämätön; long covid toipilaana ei voi enää herätä aamuyöstä 4:30 ja sukkuloida Lappeenrantaan, istua päivän palavereissa, kirjoittaa junamatkat artikkelia, ja tulla kotiin 15 tuntia myöhemmin. Ei voi istua kirjoittamassa rahoitushakemusta kolmeen asti yöllä. Uudet asiat ovat yhtäkkiä merkityksellisiä ja varastavat kiinnostuksen vanhoista teemoista, sellaiset kuten terveydenhuollon prosessien toiminnalliset häiriöt, joita näyttää olevan kaikkialla.
Vaikka olen pystynyt käsittelemään koronaan sairastumista niin, että löydän siitä hyviäkin asioita, opetuksia ja elämänviisautta, haluan muistuttaa lukijaa siinä, että reitti on ollut aika kivikkoinen. Sitä ei täällä netissä halua penkoa. Kannattaa siis ottaa korona vakavasti, oli rokotettu tai ei. Tämä ei ole pikku flunssa, tätä ei torju D-vitamiinilla, eikä ihminen voi etukäteen tietää, onko hänellä riski saada long covid.
Kirkkonummella 22.12.2021,
Saara Brax
Footnotes
1 TAI sanoista Teollisuusautomaation Instituutti, myöhemmin BIT-tutkimuskeskus, sanoista Business, Innovation, and Technology. Rehtori Tuula Teerin kaudella näitä erillisyksikköjä lakkautettiin ja tutkijat siirtyivät osaston palvelukseen.
2 Minulle ehdotettu tutkimusaihe oli ensin etätyöskentelyyn liittyvä (”follow the sun” oli esimerkiksi konsepti, jossa tuotekehitystä tai muita toimintoja toteutettiin usean tiimin voimin eri maanosissa, jotta toiminto voitiin pitää käynnissä vuorokauden ympäri ilman yötyötä). Michael Porterin klassikkojaottelun mukaan teollisuusyrityksen sisäiset prosessit voidaan jakaa ydintoimintoihin, joissa myytävä tuote valmistetaan, ja tukitoimintoihin, joissa organisaation eri prosessit mahdollistavat ydintoiminnot. HRM (human resources management) on yrityksen sisällä kriittinen tukitoiminto, ja 2000-luvun alussa virtuaalitiimit olivat kuuma tutkimusaihe. Yritysprojektissa tutkin kentällä teollisuuden palvelujen muotoutumista uudenlaisena liiketoimintana ja nimenomaan myytävinä palvelutarjoomina. Sisäinen murros organisaatioissa oli valtava, ja tempaisi minut heti mukaansa. Kirjoitin tutkimussuunnitelmani tämän aiheen ympärille ja lähdin fokusoitumaan palvelujen johtamiseen ja kehittämiseen.
Kommentit