VAALIKONE #2: Hyvinvointialueiden liitokset palvelujen turvaamiseksi?

Käsittelen tässä Vaalikone-tunnisteella merkityssä julkaisujen sarjassa eri vaalikoneisiin hyvinvointialuevaaleissa 2022 antamiani vastauksia ja niiden perusteluja.

Almamedian vaalikoneessa toisena oli väite, joka oli muotoiltu näin:

Väite 2

”Hyväksyn, että hyvinvointialueeni liitetään elinvoimaisempaan hyvinvointialueeseen palveluiden turvaamiseksi.”

Vastaukseni:

Täysin samaa mieltä

Iltalehden vaalikone

Tästähän hyvinvointialueissa ja soteuudistuksessa on kyse. Länsi-Uusimaa on toki kokonaisuudessaan erittäin elinvoimainen alue jo nyt, ja ollut osa HUS-palvelualuetta tähänkin asti. Uudistus antaa mahdollisuuden kehittää palveluja alueen sisäisistä lähtökohdista ja tarpeista käsin.

Jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä: mielestäni Länsi-Uusimaa on sopivan kokoinen juuri näin. Kysymys vain on tässä muodossa vaalikoneessa, eikä se ota huomioon, että vastaaja edustaa toiseksi suurinta hyvinvointialuetta.

Nyt monia palveluja on ollut tarjolla vain Helsingissä tai yhdessä toimipisteessä Espoossa, kuten alkuillan aikaan sijoittuvat laboratoriopalvelut. Tämä ei ole potilasystävällistä – moni on päivisin töissä, eikä kaikilla ole työterveyspalveluja tai varaa yksityisiin. Laboratoriopalveluja olisi oltava saavutettavissa ilman kuukauden jonotusta ja muulloinkin kuin 9-13 välillä arkisin.

Länsi-Uusimaalla palveluja pitäisi olla saatavilla myös kauempana välittömästä pääkaupunkiseudusta.

Volyymia ja palvelujen päällekkäisyytä käytetään tyypillisesti perusteluina, kun palveluja ajetaan alas. Takavuosilta mieleeni tulee aluesairaaloiden synnytysosastojen alasajo ja keskittäminen Jorviin… synnytysosasto säilytettiin Lohjalla ja kuulemma erittäin suosittu.

Nähdään, että on liian kallista järjestää päällekkäisiä palveluja alueella, jos jonkin alueen kapasiteetti ei tule täytettyä kokonaan. Ajatusmalli on byrokraattinen, ja sen perusoletuksia on syytä tuulettaa tuotantotalouden ja palvelukehityksen näkökulmasta.

Alueen sisällä kapasiteetin on oltava väestömäärään nähden riittävä. Palvelujen ei tarvitse sijaita vain väestötiheimmillä alueilla, jopa yhdessä yksikössä. Mielestäni olisi hyvä lisätä alueen sisäistä joustavuutta, ja siten mahdollistaa riittävä volyymi myös hyvinvointialueen länsireunalla.

Käytännössä johonkin palveluun voisi olla jonoa oman kunnan alueella tai naapurikunnassa, mutta hakeutumalla hieman kauemmaksi voisi päästä nopeammin hoitoon; matkustamaan valmiit voisivat täyttää harvemmin asutun alueen ylimääräisen kapasiteetin. Näin alueella voitaisiin säilyttää palveluja ja erityisosaamista. Joustavuus myös lyhentäisi jonoja korkean volyymin alueilla. Lisäksi vapaa-ajan asunnoillaan aikaa viettävät voisivat käyttää terveyspalveluja siellä missä ovat, jos koti ja kesämökki ovat saman hyvinvointialueen sisällä.

Edellä mainittu synnytysosasto Lohjalla on esimerkki tästä. Osaston hyvä maine on kiirinyt kauemmas, ja synnyttäjiä saapuu pääkaupunkiseudulta. Itselläni oli ajatuksena, että esimerkki toimisi hyvin vähemmän kiireellisissä palveluissa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: