Almamedian vaalikoneessa ensimmäisenä oli väite, joka oli muotoiltu näin:
Väite 1
”Digi- ja etävastaanotoilla voidaan korvata terveys- ja sosiaalihuollon lähipalveluja.”
Vastaukseni: Täysin samaa mieltä
Iltalehden vaalikone
Monet asiat hoituvat kokemukseni mukaan hyvin etäpalvelujen kautta. Joissain tapauksissa etäpalveluista on selkeästi hyötyä verrattuna tavanomaiseen vastaanottokäyntiin. Tavanomaisia reseptejä uusiessa suora lääkärikontakti ei ole tarpeen, uusia lääkkeitä määrätessä on. Sairaana on iso ponnistus lähteä lääkäriin, ja kun käyntejä alkaa kertyä paljon, on jo tämä erittäin kuormittavaa. Kun palveluja hoidetaan digipalveluin ja etävastaanotoin, voi potilas levätä kotona.
Monia asioita voidaan hoitaa nopeammin kuin 20 min vastaanotoin, mutta jotta lääkäreiden työaikaa säästyisi, on järjestelmien ja kirjausmenetelmien oltava helppokäyttöisiä ja sujuvia. Näin ei nyt ole. Toimimattomat tietojärjestelmät nostavat terveydenhuollossa työstressiä jo muutenkin stressaavassa työympäristössä.
Olen itse käyttänyt etäpalveluja runsaasti kahden vuoden ajan sairastuttuani koronavirukseen. Sulkutoimien seurauksena tapahtui harppaus palvelujen saatavuudessa, kun uusia palveluja kehitettiin vastaamaan kasvaneeseen kysyntään, mm. puhelin- ja videovastaanotot, viestipalvelut, sähköinen asiointi, Omaolo-arviointi ja chatit.
Yksityiset terveysjätit ovat kehittäneet monikanavaista palveluvalikoimaansa ripeästi, mutta julkisella puolella tilanne on eri. Esimerkiksi Maisa on käytössä vain osassa erikoissairaanhoidon yksiköistä ja kunnista, sillä se on osa Apotin asiakaskäyttöliittymää. Maisa ei kuitenkaan sisällä kaikkia Omakannan tietoja, ja monien ominaisuuksien käyttämiseksi tulee edelleen kirjautua verkkoselaimessa Omakantaan. Omassa kotikunnassani ei ole käytössä Omaoloa eikä Apotti-Maisaa, vaan kankea e-Terveys-viestipalvelu. Julkisella sektorilla on panostettu massatiedotukseen, kuten Terveyskylä-sivusto.
Myös jo ennen pandemian alkua moni asia löytyi kätevästi tukipalveluna verkosta, kuten omat potilastiedot ja reseptit. Näiden palvelujen saavutettavuutta kännykän ja helppokäyttöisten applikaatioiden avulla tulee lisätä. Tällä hetkellä mm. Omakannan palvelut eivät ole mobiililaitteilla helppokäyttöisiä. Palvelujen käytön on oltava saumattomampaa. Kaikkia työkaluja tarvitaan jatkossakin.
Lähivastaanottoja tarvitaan tietenkin edelleen esimerkiksi hoitosuhteen alussa, kun käytetään laboratoriopalveluja tai muita lähipalveluja, tai kun suoritetaan toimenpiteitä. Määrättäessä uusia lääkityksiä lähivastaanotot ovat usein tarpeen, mutta liiasta kontrolloinnista olisi päästävä eroon.
